ELÄINTEN HANKALUUDET

Tutustuminen maailman suurimpaan elävään jyrsijään, vesipäähineeseen (capybara).

Kapibara on maailman suurin elävä jyrsijä, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta. Se elää pääasiassa savanneilla ja tiheissä metsissä, yksinomaan suurten vesistöjen lähellä.

Vesipäästäjä elää mielellään hyvin suurissa ryhmissä, joita voi olla jopa 100 yksilöä, mutta tavallisimmin niitä on noin 10 tai 20 yksilöä. Aikuiset yksilöt voivat olla 106-134 senttimetriä pitkiä ja 50-62 senttimetriä korkeita. Keskipaino on 35-55 kiloa. Naaraat ovat yleensä hieman uroksia painavampia.

Capybarat ovat erinomaisia uimareita, ja ne voivat pysyä veden alla jopa viisi minuuttia. Ne kykenevät myös nukkumaan lähes kokonaan veden alla, jolloin vain nenä, korvat ja silmät tulevat esiin.

Getty Images
Missä capybara asuu
Etelä-Amerikasta kotoisin oleva kapibara on maailman suurin elävä jyrsijä. Se elää pääasiassa savanneilla ja tiheissä metsissä, yksinomaan suurten vesistöjen läheisyydessä.
Getty Images
Sen koko
Kapbara elää mielellään hyvin suurissa ryhmissä, joita voi olla jopa 100 yksilöä, vaikka tavallisimmissa ryhmissä on noin 10-20 yksilöä. Aikuiset yksilöt voivat olla 106-134 senttimetriä pitkiä ja 50-62 senttimetriä korkeita. Keskipaino on 35-55 kiloa. Naaraat ovat yleensä hieman uroksia painavampia.
Getty Images
Erinomaiset uimarit
Ne ovat erinomaisia uimareita, ja ne voivat pysyä veden alla jopa viisi minuuttia, ja ne pystyvät myös nukkumaan lähes kokonaan veden alla, jolloin vain niiden nenät, korvat ja silmät tulevat esiin.
Getty Images
Sen päivittäinen rutiini
Päivänvalon aikana, kun lämpötila on lämpimämpi, vesipääskyt viihtyvät veden lähellä tai vedessä. Ne viettävät aikaansa laiduntamalla tai pyörimällä mutalammikoissa, ja niiden luonne on rauhallinen ja seurallinen. Hienon kuulonsa ja hajuaistinsa ansiosta ne eivät pääse helposti saalistajien yllättämiksi.
Getty Images
Mitä vesipääskyt syövät
Kapbarat ovat kasvinsyöjiä, ja ne syövät pääasiassa ruohoja, vesikasveja, hedelmiä ja puiden kuorta. Ne ovat myös itseään kasvattavia eläimiä, eli ne syövät omia ulosteitaan parantaakseen suoliston bakteeriflooraa, joka sitten auttaa sulattamaan ruohon sisältämää selluloosaa.
01/01/1970
01/01/1970
Informativa ai sensi della Direttiva 2009/136/CE: questo sito utilizza solo cookie tecnici necessari alla navigazione da parte dell'utente in assenza dei quali il sito non potrebbe funzionare correttamente.